![]() |
Foto Fontes/Google |
Tinan 80 desde Funu Mundiál Da-ruak nian
ramata.
Petisaun husu rekoñesimentu no dignifikasaun ba vítima ianfu
durante tempu okupasaun militár Japaun iha
Timor-Leste
Primeiru Ministru,
Sr. Shigeru Ishiba
Iha Timor-Leste vítima ema na’in 20 maka fó sai sira nia esperiénsia ba públiku.
Agora vítima ne’ebé sei moris mak ida deit. Señora ida ne’e nia naran Ines
Magalhães ne’ebé hela dook iha Suku ida iha Munisípiu Ermera. Se maka halibur
obrigatóriu feto sira iha área ne’ebá, mak mane Timor-oan ida ho naran Sr. Domingos
husi Postu Atsabe, mak halibur Feto Timor –oan tanba hetan orden hosi militár
Japaun. Nia rasik hateten katak nia sai kolaboradór ba Orgaun Ohtori ne’ebé
seksaun ida iha militár Japaun hala’o serbisu espesiál inklui intelijénsia,
depois sai heiho (soldadu ajudante ba militár Japaun), depois fila ba nia
rai iha Munisípiu Ermera no kontinua serbisu hamutuk ho militár Japaun iha kuartél
jerál ida iha Munisípiu Bobonaro. Sra. Ines hela iha fatin ne’eba, fatin ianjo
(uma ne’ebé detein feto sira no halo sira atan seksuál) ne’ebé identifika
ona fatin rua. Sra. Ines hetan detein iha ianjo Oat no hetan terus bo’ot
tebes. Nia hahoris oan feto ida iha ianjo
nia laran. Kuandu militár Japaun lakon funu no sai husi Ermera, bebé ne’e halo fulan
tolu, maibé militár Japaun hadau bebé hosi Sra. Ines. Kuandu Sra. Ines vizita
mai Japaun atu partisipa konferénsia ida ne’ebé ho títulu maka Vítima Ianfu
iha Azia maka ejiji: Akordasaun entre Japaun ho Koreia la’os solusaun ba problema
Ianfu, Sra. Ines halo enkontru ho ofisiál sira hosi Ministériu Negósiu Estranjeiru
Governu Japaun, iha loron 7, fulan Novembru
tinan 2016. Sra. Ines husu pergunta ida, 'Fó hatene mai hau saida maka akontese
ba hau nia bebé'.
Osaka East
Timor Association
Presidente: Mikio Monju, Sekretariu Jeral: Akihisa Matsuno
17 Setembru 2025
Supporta husi:
organizasaun 23, individuu na’in 138.
(Iha versaun
Japones iha sira nia naran.)